maanantai 10. syyskuuta 2012

Lähtö lähenee

Niin se kesä vaan vilahti vauhdilla ohitse, nyt siis viimeistä viikkoa viedään täällä aussilassa. Suomessa olen perillä siis 18.9 eli tasan viikon päästä, hurjaa. Aika sekavat fiilikset on tällä hetkellä ja tuntuu, että ei tässä oikein tiedä mitä pitäisi ajatella. Aika täällä on mennyt todella nopeasti ja onhan tämä ollut ihan mielettömän ihanaa aikaa. Vastahan tämä arki täällä alkoi rullaamaan ja nyt jo pitää lähteä, siis täh?! Toisaalta odotan kyllä jo innolla uusia opintoja, muuttoa Kuopioon, perheen ja kaikkien muidenkin tuttujen näkemistä. Kurssitkin on jo yliopistolla polkastu käyntiin, joten ehkä se olisi jo aika sinne Suomeen palatakin.

Ohjelmassa tällä viikolla on lähinnä viimesten tulijaisten ostamista, auringosta nauttimista, pakkailua ja pikku hiljaa myös niitä (ei niin mukavia) hyvästejä. Viikko on alkanut mukavasti muskarilla ja lounaalla sushi train:ssa. Auringon paistetta ja lämmintäkin (vähintään +23 astetta) on säätiedotuksen mukaan luvattu koko viikolle. Tästä viikosta aion nauttia täysillä!

Pian nähdään :)

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

The Great Barrier Reef, Cairns

Eilen kotiuduin viikon reissun jälkeen takaisin tänne Brisbaneen PADI Open Water Diver -sertifikaattia rikkaampana (JEEE!). Kurssi alkoi viikko sitten keskiviikkona ja oli viiden päivän mittainen. Meidän ryhmässä oli minun lisäksi vain kolme henkilöä, kaksi tyttöä Uudesta-Seelannista ja poika Sveitsistä. Pieni ryhmäkoko oli ehdottomasti iso plussa ja äkkiä oltiinkin jo aika tiivis porukka. Kaksi ensimmäistä päivää kului kurssikeskuksessa teoriatunneilla ja allasharjoituksissa Teoriatunneilla käytiin läpi laitesukelluksen perusteita ja tutustuttiin vähän riuttoihin ja niiden eliöihin. Allasharjoituksissa päästiin sitten jo ihan tositoimiin. Ensimmäisenä päivänä suoritettiin pakolliset uintitestit, 300m snorklausta ja 10min veden polkemista. Sukelluslaitteet BCD, regulaattorit, säiliö, maski, räpylät ja painovyö tulivat pikku hiljaa tutuiksi. Harjoiteltiin maskin pois ottamista veden alla ja sen tyhjentämistä sekä regulaattorin vaihtamista toiseen. Lisäksi harjoiteltiin erilaisia tapoja toimia, mikäli laitteet pettävät veden alla tai happi loppuu. Kelluvuusharjoituksia tehtiin myös useita sekä opeteltiin tasapainoittamaan korvien ilmatilat. Paljon uutta asiaa tuli siis kertarysäyksellä ja tietenki kaikki opetus oli vieläpä englanniksi. Siinäpä sitä olikin kielikylpyä kerrakseen, kun yritti pysyä mukana opetuksessa. Eipä tarvinut siis iltaisin paljon unta odotella, kun päivän tsemppasi kielen ja kaiken uuden asian kanssa. Kahdelta ensimmäiseltä päivältä mieleen jäivät päällimmäisenä allasharjoitukset. Sen tunteen, kun ensimmäisen kerran hengittää veden alla, muistaa kyllä ikuisesti. Teoriakokeen hyväksytysti suoritettuamme olimmekin sitten valmiita kolmen päivän venematkalle The Great Barrier Reef:lle.

Cairns:n laguuni

Perjantai aamulla startattiin Cairns:n satamasta aikaisin aamulla n.20 sukeltajan voimin. Veneellä oli siis meidän neljän kurssilaisen lisäksi jo kurssinsa ja sitä kautta sukellusluvan saaneita sukeltajia. Noin puolen päivän aikoihin oli ensimmäisen sukelluksen vuoro. Jännitti kyllä todella paljon hypätä veneestä mereen. Minulla oli nimittäin allasharjoituksissa vähän ongelmia korvien tasapainoittamisessa ja lisäksi jalkapohjista oli vetänyt suonta useampaan otteeseen. Mutta kun sinne pohjaan lopulta ensimmäisen kerran päästiin, fiilistä ei voi sanoin kuvailla. Kerrassaan uskomatonta! Riutat aukesivat eteen kaikissa sateenkaaren väreissä, näimme klovnikaloja (alias nemoja), kilpikonnan ja paljon muita toinen toistaan hienompia mereneläviä. Kaikki murheet kyllä unohtuivat sillä samalla hetkellä, kun tähän uuteen ihmeelliseen maailmaan pääsi kiertelemään. Meidän ensimmäiset viisi sukellusta mereen kuuluivat vielä kurssiin. Niinpä jatkoimme niillä samoja jo altaassa tehtyjä harjoituksia. Mahtavaa oli huomata, että kyllä harjoittelu kummasti alkaa loppujen lopuksi tuottamaan tulosta. Esimerkiksi kelluvuutta oppi hallitsemaan hengityksen avulla (edes jollakin tasolla) ja käsillä räpiköinti jäi koko ajan vähemmälle.

 The Great Barrier Reef pinnalta (kuvat pinnan alta lisäilen tänne blogiin, kun saan ne käsiini)

Lauantain kohokohta olikin sitten meidän kurssin loppuun suorittaminen. Kyllä siinä aika leveä hymy levisi kasvoille, kun meidän ohjaaja ojensi meille kortit käteen ja totesi: "You are now certified divers". Loput sukellukset saatiin siis tehdä omin päin ja keskittyä rauhassa ihailemaan riuttoja ilman maski- tai regulaattoriharjoituksia. Lauantai-illan kruunasi yösukellus auringon laskettua. Tuntuihan se aluksi vähän hurjalta hypätä synkkään mereen, mutta jälleen kaikki jännitys katosi, kun pinnan alle päästiin. Yösukelluksella nähtiin muun muassa muutama riuttahai ja jättikilpikonna. Mahtavaa!

Breefing board in Gordon's Flynn Reef

Sunnuntaina oli vuorossa kolme sukellusta ja herätys olikin jo klo 05.30. Aika innoissaan sitä vissiin uudesta harrastuksesta oli, kun kylmää ja märkää märkäpukua niskaan kiskoi jo kuudelta aamulla. Kahdelle viimeiselle sukellukselle vuokrattiin kamera ja päästiin räpsimään kuvia veden alla. Se oli kyllä helpommin sanottu kuin tehty ja niinpä muistikortille taisi taltioitua enemmän kuvia pelkistä pyrstöistä kuin kokonaisista kaloista. Lounaan jälkeen suunnattiin sitten takaisin kohti Cairns:a. Rantauduttuamme kävimme palauttamassa sukellusvarusteet takaisin sukelluskoululle ja suuntasimme jokainen omaan majoitukseen. Merisairaudesta en koko matkan aikana kärsinyt, mutta landsickness oireet tulikin sitten koettua illalla. Mistään vakavasta ei suinkaan ole kyse. Maa tuntuu vaan edelleen keinuvan jalkojen alla, vaikka jalat ovatkin tukevasti maan pinnalla. Olihan se huvittavaa huonetovereille selittää, että "eheei, en minä mitään vettä väkevämpää ole nauttinut", kun joka toinen askel vippasi vähän suuntaan jos toiseenkin. Illalla kokoonnuttiin sitten vielä viimeistä kertaa sukellusporukalla paikalliseen ravintolaan nauttimaan hyvästä ruuasta ja seurasta.

Sunset on board

Reissu oli kyllä todella onnistunut. Sen lisäksi, että saan nyt virallisesti sukeltaa (18m asti) ilman ohjaajaa, olen myös virallisesti ihastunut veden alaiseen maailmaan. Aion ehdottomasti jatkaa sukeltamista aina, kun tilaisuus vain tulee. Seuraavana haasteena olisikin suorittaa pätevyys 30m syvyyteen asti. Innolla tulevia sukellusreissuja odotellen :)